Yhdestä puhelusta alkoi hanke, joka muuttaa tapaa, jolla kiinteistöt tuottavat, varastoivat ja hyödyntävät energiaa.

Nyt Vantaan Ilolassa sijaitsevaan Gewat Centeriin on rakenteilla pilottikohde. Siinä yhdistyvät aurinkovoima, energiavarastot ja lämmön talteenotto täysin uudella tavalla, muodostaen älykkään energiakokonaisuuden.

Hanke sai alkunsa, kun Sunonin perustaja Ari Laakso otti yhteyttä kiinteistönomistaja Janne Gefwertiin vuonna 2023.

Laakso muistaa ensimmäisen puhelun hyvin.

 ”Janne oli, niin kuin on aina, hieman epäluuloinen ja kiireellä tokaisi, että hänellä on kolme minuuttia aikaa, kerro mikä sun juttusi on. Jotain siinä kolmessa minuutissa kuitenkin oli, koska siitä alkoi yhteistyö, joka jatkuu edelleen.”

Yhteistyö käynnistyi kun Sunon rakensi aurinkovoimaloita omalla palvelumallilla Gefwertin omistamiin kiinteistöihin. Ensimmäinen kohde oli Gewat Center jonka jälkeen aurinkovoimaloita toteutettiin esimerkiksi Keravalle sekä muihin kohteisiin Vantaalla.

 Yhteistyön edetessä ajatus omavaraisuusasteen lisäämisestä johdatteli kiinnostuksen myös sähkövarastoihin.

Tällä hetkellä Gewat Center pyörii täysin aurinkoenergialla. Seuraava kehitysaskel on varastoida energiaa ja hyödyntää sitä entistä tehokkaammin.

Helppous ratkaisee

Gefwertin mukaan yksi tärkeimmistä syistä yhteistyön jatkumiseen on ollut ratkaisujen helppous.

”Minua kiinnostavat rakentaminen, tekniikka ja uusien asioiden kehittäminen, mutta en halua käyttää aikaani järjestelmien päivittäiseen seuraamiseen. Tärkeintä on, että kokonaisuus toimii.”

Sama ajatus näkyy myös Sunonin toimintamallissa. Yritys toteuttaa aurinkovoimalat palveluna, jolloin asiakas saa aurinkovoiman käyttöönsä ilman omaa investointia. Sunon vastaa järjestelmän suunnittelusta, toteutuksesta, ylläpidosta ja seurannasta.

Gefwertin mukaan palvelumalli on mahdollistanut sen, että energia-asioita voidaan kehittää pitkäjänteisesti ilman, että kiinteistön omistajan tarvitsee käyttää omaa aikaansa järjestelmien operointiin.

”Kun perusasiat toimivat, voidaan keskittyä seuraavaan kehitysaskeleeseen. Meille se tarkoitti ensin aurinkovoimaa, sitten energiavarastoja ja nyt kokonaisuutta, jossa myös hukkalämpö saadaan hyötykäyttöön.”

Aurinkovoimasta akkuihin

Niin Gefwertillä kuin Sunonillakin kiinnostus laajeni pian aurinkovoimasta sähkövarastoihin ja muihin energiaratkaisuihin. Keskusteluissa nousi esiin myös ajatus siitä, voisiko akkuvaraston toiminnassa syntyvän hukkalämmön ottaa talteen ja hyödyntää kiinteistöjen lämmityksessä sen sijaan, että energia menisi vain hukkaan.

”Kun aloimme tarkastella akkuvarastoa osana koko kiinteistön energiajärjestelmää, huomasimme, että myös sen tuottamassa hukkalämmössä on hyödyntämätöntä potentiaalia. Siitä syntyi ajatus: Miksi päästäisimme tämän energian ympäristöön, jos voimme ottaa sen talteen ja käyttää kiinteistön lämmitykseen? Samalla akku voisi tuottaa lisäarvoa osallistuessaan sähkömarkkinoille”, Laakso pohjustaa idean alkua.

Ajatus jalostui pidemmälle ja tuloksena syntyi SHB Energy. Sunonin ja Janne Gefwertin yhtiön JPG kiinteistöt Oy:n lisäksi osakkaaksi saatiin Rebelvolt, jolla oli jo useamman vuoden kokemus sähkövarastojen valmistamisesta.

SHB:n tavoitteena on kehittää kiinteistöjen energiaomavaraisuutta. Aurinkovoima, sähkövarasto sekä lämmön talteenotto muodostavat kokonaisuuden, joka on SHB Energyn konseptin ydin.

Laaksotien pilottihanke vie idean käytäntöön

Tällä hetkellä rakenteilla on SHB:n pilottihanke Vantaan Ilolassa, Laaksotiellä, sijaitsevaan Gewat Centeriin. Gewat Center muodostuu neljästä teollisuuskiinteistöstä, jotka yhdessä muodostavat energiayhteisön.

Kiinteistöjen katoille on asennettu yhteensä 200 kWp aurinkovoimala, joka tuottaa uusiutuvaa aurinkosähköä kiinteistöjen omaan käyttöön. Kokonaisuutta täydentää alkuvuonna 2026 valmistunut kiinteistö, jonka kellariin asennetaan 2 MW:n / 4 MWh:n akkuvarasto.

Akkuun varastoidaan aurinkovoimaloiden tuottama ylijäämäsähkö, joka hyödynnetään kiinteistöissä silloin, kun aurinkovoimalan tuotto on vähäistä tai sähkön kulutus on korkealla. Lisäksi akku tuottaa tuloja hyödyntämällä sähkön hinnan vaihtelua. Se varastoi sähköä silloin, kun se on edullista, ja käyttää tai myy sitä takaisin verkkoon silloin, kun hinta on korkeampi. Toiseksi akku voi osallistua sähköverkon taajuusreservimarkkinoille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että akku auttaa ylläpitämään sähköverkon tasapainoa reagoimalla sähkön tuotannon ja kulutuksen muutoksiin. Tästä sähköverkkoyhtiö maksaa korvausta.

Akuston koko konkretisoituu helposti yhdellä vertailulla: sen 4 MWh:n energiakapasiteetti vastaa suunnilleen yhden kerrostalokolmion vuotuista sähkönkoulutusta.

Hankkeen erityispiirteenä on se, että akustojen tuottama hukkalämpö hyödynnetään tehokkaasti. Hukkalämmöllä lämmitetään kaikki alueen neljä teollisuuskiinteistöä, ja ylimääräinen lämpöenergia varastoidaan energiapaaluihin, joista se voidaan ottaa käyttöön myöhemmin.

Merkittävien kustannussäästöjen lisäksi kokonaisuus parantaa kiinteistöjen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta.

”Palikat ovat olleet olemassa jo pitkään. Mielenkiintoista on ollut yhdistää niitä uudella tavalla”, Laakso summaa idean.

Katse tulevaisuudessa

Laaksotien pilottihanke on vasta ensimmäinen askel.

Laakson ja Gefwertin puhelusta alkunsa saaneen SHB:n tavoitteena on kehittää konseptia edelleen. Tavoite on skaalata järjestelmää niin suurempiin kiinteistöihin, että tulevaisuudessa pienempiinkin kohteisiin.

Erityisen kiinnostavana nähdään energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus, joiden merkitys on viime vuosina korostunut.

”On hyvä tietää, että kiinteistö pystyy toimimaan omillaan jopa viikkoja äärimmäisissä poikkeustilanteissa. Toivotaan tietysti, ettei sellaista tilannetta tule.”, Gefwert sanoo.

Kolmen minuutin puhelusta alkanut yhteistyö onkin kasvanut hankkeeksi, jonka tavoitteena on rakentaa uudenlaisia energiaratkaisuja suomalaisiin kiinteistöihin. Laaksotiellä nähdään seuraavaksi, kuinka hyvin teoria toimii käytännössä.